+358 40 152 6501 info@helsinginkotifysio.fi

Liikkumisen pelko on yleistä ikäihmisten keskuudessa ja seurauksena tästä on yleensä lisääntynyt liikkumattomuus.

On tutkittu, että syy liikkumisen pelkoon johtuu mm. aikaisemmista kaatumisista, lihastautisairaudesta, hitaasta kävelyrytmistä tai hankalasta ympäristöstä liikkua. Liikkumisen pelko ulkona vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen kuntoon ja näkyy mm. kävelymatkojen pituudessa. Turvallisuuden tunne on iso tekijä elämänlaadulle! Tämän takia on tärkeää miettiä mitä voisi tehdä toisin, jotta ikäihmisellä olisi turvallinen olo liikkua kodissaan ja lähiympäristössä.

 

Kaatumisen pelko on yksi iso tekijä miksi liikkuminen saattaa jäädä vähiin.

Vaikka monet pelkäävät liikkua ulkona, useimmat kaatumiset tapahtuvat omassa kodissa. On tärkeää käydä oma koti läpi miettien vaarallisia paikkoja tai tilanteita. Tarviitseeko laittaa liukusuojan maton alle, löytyykö vaikeita korkeuseroja esim. kynnyksiä tai onko vessassa tarpeeksi paikkoja mistä ottaa kiinni? 

Tutkimuksen mukaan yli 50 vuotta täyttäneistä joka toinen nainen ja joka neljäs mies tulee vielä elämän aikana kärsimään murtumasta. Yksi yleisimmistä on lonkkamurtuma mikä useimmiten on kivulias ja alentaa fyysistä toimintakykyä. Tämän takia hyvä fyysinen kunto ja tarpeen mukaan kodin muutokset ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Tulee muistaa myös hyvät kengät jotka tukevat jalkaa eivätkä ole liukkaat, sekä oikeat silmälasit, yleensä kaukolasit, kun olet liikkeessä. Nämä ovat kaksi hyvin tärkeää seikkaa.

 

Liikunnan avulla parempaan fyysiseen kuntoon

Jos liikkumisen pelko yhdistyy huonoon tasapainoon, fyysisestä liikunnasta voi olla apua. Hyvä tasapaino perustuu neljästä ihmisen aistien (näkö, tasapaino, tunne ja keho) vuorovaikutuksesta. Ikääntyneillä liikunta ylläpitää voimia, tasapainon horjuminen vähenee ja kyky ottaa vastaan ennen kuin kaatuu paranee. Jos kuitenkin kaatuu, vahvempi keho kestää kaatumisen paremmin ilman vakavia seurauksia.

On myös muita tekijöitä mitä voi huomioida vähentäen liikkumisen pelkoa ja tämän myötä lisätä liikkumisen iloa elämään. Riittävän pitkät ja laadukkaat yöunet vähentävät huimausta. Useimmille 7-8 tuntia unta on riittävä aika. Päästääksesi optimaaliseen unimäärään yritä välttää pitkiä päivänokosia ja kehitä itsellesi rauhoittava iltarutiini missä pysyt. Jos uni ei kuitenkaan tule illalla voi olla parempi nousta hetkeksi aikaa ja yrittää myöhemmin uudelleen. Päivän aikana on tärkeää muistaa juoda sekä syödä monipuolisesti ja riittävän usein. Riittävän usein tarkoittaa kolme pääateriaa (aamupala, lounas ja päivällinen) ja 2-3 välipalaa.

 

Koti tai sänky on turvallinen paikka liikkua

Turvallinen tapa harrastaa liikuntaa omassa kodissa on istuen tai sängyssä. Liikunta tulisi harrastaa säännöllisesti, mieluiten 30 minuuttia päivässä. Jos tämä tuntuu pitkältä tai liian vaativalta voi nämä 30 minuuttia jakaa osiin päivän aikana. Muista, että aina voi kysyä apua liikkumiseen! Me Helsingin Kotifysiolla autamme mielellään kodin muutostyössä ja jumppa ohjelmilla. Kaksin uskaltaa haastaa kehoa ja mieltä enemmän.

Tärkeää on antaa itselle aikaa ja että aloittaa askeleittain lisäämään liikuntaa elämään. Liikkumisen pelon ylitse pääsee liikkumalla. Liikkuminen mahdollista paljon elämänlaadulle tärkeitä asioita kuten itsenäisyys, sosiaalinen elämäntapa ja kehon sekä mielen tasapaino. Pidä nämä asiat mielessä ja luota itseesi!

Täällä voit lukea fysioterapiasta kotikäyntiä.

Lue lisää fysioterapiasta

Ennaltaehkäisevä fysioterapia

Ikä tuo muutoksia kehoon vähitellen ja yksilöllisesti. Lihasmassa on 50-vuotiaalla pienentynyt 10%, 70-vuotiaalla jo 40%. Pituus vähenee; 60-vuotta täyttäneiltä on jo lähtenyt 2 cm 10 vuotta kohti. Paino lisääntyy myös iän myötä aiempaa helpommin. Luuston massa...

MS – kannattaako harrastaa liikuntaa?

Aikaisemmin sanottiin, että MS-tautia sairastavien ei pitäisi harrastaa liikuntaa, koska ajateltiin että se nopeuttaa ja pahentaa sairauden kulkua. Mutta mitä tämän päivän tutkimukset sanovat? Tässä blogissa pohditaan mitä tämän päivän tutkimukset...